0

Ukrainan puolustusministeri hakee Suomesta tukea uudelle hyökkäyssodalle

Suomi on luisumassa yhä vaarallisemmin sodan osapuoleksi Itä-Ukrainassa, jossa Kiovan hallinto on ryhtynyt valmistelemaan lännen tuella uutta Donbassin hyökkäyssotaa talvesta 2015 saakka jatkuneen asemasotavaiheen jälkeen. Suomi on antamassa yksipuolisesti tukea Ukrainalle hetkellä, jolloin Kiovan joukot ovat ryhmittäytymässä hyökkäykseen koko rintamalinjan pituudelta.

Kuluneen kolmen vuoden ajan sotatoimien eskaloitumista ovat hillinneet Minskissä helmikuussa 2015 saavutetut neuvottelutulokset, jotka allekirjoitettiin Donbassin konfliktin osapuolten eli Ukrainan ja itsenäistyneiden Donetskin (DPR) sekä Luganskin (LPR) Kansantasavaltojen välillä. Venäjän, Saksan ja Ranskan tukema Minskin tulitaukosopimus laadittiin ja allekirjoitettiin rauhansuunnitelman pohjaksi.

Ukrainan puolustusministeri Stepan Poltorakin saapuminen vierailulle Suomeen maanantaina 26.2. ja välittömästi Ukrainan presidentti Petro Poroshenkon allekirjoitettua lauantaina 24.2. voimaan astuneen ja Minskin tulitaukosopimuksen vastaisen ”integraatiolain”, on osoitus siitä, että Suomi antaa yksipuolista tukea Kiovan hallinnon poliittisille provokaatioille ja sotilaallisille ryhtymisille.

Venäjän ulkoministeriön 24.2. julkaiseman lausunnon mukaan Ukrainan uuden ”integraatiolain” nojalla toimivat Kiovan viranomaiset pyrkivät avoimesti väkivaltaiseen ratkaisuun Donbassin konfliktissa ja muistuttaa, ettei laki itsenäistyneiden DPR:n ja LPR:n alueiden liittämisestä takaisin Ukrainan yhteyteen sisällä Minskin sopimuksen mukaisia diplomaattisia tavoitteita.

Erityisen vaaralliseksi Suomelle ryhtyminen osapuolena Donbassin konfliktiin tekee nyt se, että Suomen presidentti Sauli Niinistö on vastikään Munchenin konferenssin yhteydessä 17.2. ilmoittanut tukevansa aikomusta suomalaisjoukkojen lähettämisestä Donbassiin ”rauhanturvaamistehtäviin”.

Venäjän parlamentin kansainvälisten asioiden komitean puheenjohtaja Aleksei Pushkov muistutti heti sen jälkeen kun Naton entinen pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen oli esittänyt 20 000 sotilaan vahvuista sotilasoperaatiota Donbassiin, ettei mitään suunnitelmaa rauhanturvaamisesta voida toteuttaa ilman Donetskin ja Luganskin Kansantasavaltojen kanssa käytäviä neuvotteluja. Suomi ei kuitenkaan ole osoittanut koskaan mitään halukkuutta ryhtyä neuvotteluihin Donbassin kansantasavaltojen kanssa, vaikka sellainen olisi mahdollista ja kansantavallat ovat diplomaattisen halukkuutensa osoittaneet.

Pushkovin mukaan on selvää, että lännen tukema Kiova yrittää käyttää kansainvälistä rauhanturvatehtävää omiin tavoitteisiinsa, jotta ylikansalliset joukot miehittäisivät hallintaansa koko Donbassin alueen, mutta että sellainen ei tule toteutumaan, ”ensinnäkin siksi, ettei Venäjä tule koskaan hyväksymään sitä, ja toisekseen, koska LPR ja DPR eivät tule sellaiseen suostumaan”.

Samalla kun Ukrainan puolustusministeri on saapunut Helsinkiin, pelkästään kuluneen vuorokauden aikana sunnuntaista maanantaihin Ukraina on rikkonut tulitaukoa yhteensä 21 aseellisessa välikohtauksessa Donetskissa ja Luganskissa. Selkeänä merkkinä yleistilanteen eskaloitumisesta on maanantai-aamun ajan molempien kansantasavaltojen pääkaupungeissa kuultu voimakasta tulitusta läntisiä esikaupunkeja halkovilta rintamalinjoilta ja siviilituhoista on jälleen raportoitu.

Yli 10 000 siviiliä on saanut surmansa loppukeväästä 2014 Ukrainan käynnistämissä sotatoimissa Donbassin venäläisalueita vastaan, jotka eivät hyväksyneet perustuslain vastaista Kiovan hallintovaltaa ns. Maidanin vallankaappauksen jälkeen. Kansanäänestyksissä itsenäistyneet Donetskin ja Luganskin Kansantasavallat perustivat Donbassin itsepuolustusjoukot ja torjuivat Ukrainan äärimielisestä oikeistosektorista kootun ns. ”kansalliskaartin” johtamat sotilaalliset hyökkäykset ensin kesällä 2014 ja lyhyen tulitauon jälkeen uudestaan talvella 2015. Hatarana jatkunut tulitauko, joka on tosiasiallisesti ollut pysyvä asemasodan vaihe, on vaatinut päivittäisiä kuolonuhreja jo kolmen vuoden ajan.

Suomen valtamedia ja lukuisat suomalaispoliitikot syyttävät jatkuvasti, mutta todisteetta, että Venäjällä olisi osallisuus Donbassin konfliktissa ja väittävät virheellisesti Venäjän olevan Minskin sopimuksen osapuoli. Tosiasiassa millään valtiolla tai virallisella kansainvälisellä instituutiolla, kuten Donbassissa tulitaukoa valvovalla ETY-järjestöllä tai YK:lla, ei ole todisteita Venäjän aseellisesta osallisuudesta Donbassin sotaan, jonka myös Moskova on jyrkästi ja kategorisesti kiistänyt. Onkin pelkästään realiteetti, että perusteettomat väitteet Venäjän sotilaallisesta osallisuudesta ovat Ukrainan ja Kiovan hallinnon liittolaisten luomaa sotapropagandaa.

Suomen toimet Kiovan hallinnon tukemiseksi tekevät suomalaisista vaarallisesti osapuolen Eurooppaa repivässä sisällissodassa, jossa valheellisesti väitetään Venäjän olevan sodan toisena osapuolena. Myös pohjoiseen Euroopaan ulottuvan poliittisen eskalaatioriskin liennyttämiseksi, Donbassin kansanmurhan lopettamiseksi ja rauhantilan palauttamiseksi, suomalaisten on vaadittava virallisen tuen keskeyttämistä Ukrainalle ja tuettava pyrkimyksiä neutraaliin asemaan suhteessa sodan todellisiin osapuoliin.

Tiedonanto on julkaistu Donetskin Kansantavallan virallisen edustuston sivulla: http://dnrhelsinki.com/240

Allekirjoittaneet,

Janus PUTKONEN, päätoimittaja, Donbassin kansainvälinen uutistoimisto DONi
Johan BÄCKMAN, virallinen edustaja, Donetskin Kansantasavallan edustamiskeskus Helsingissä
Jarmo EKMAN, sihteeri, Donetskin Kansantasavallan edustamiskeskus Helsingissä
Jaana-Marika KURTTI, puheenjohtaja, Suomi-Novorossia-seura SNS
Daria SKIPPARI-SMIRNOV, puheenjohtaja, suomalais-venäläinen ystävyysseura RUFI

DONi UutiskatsausSuositellut ArtikkelitUusimmat DONi Press

Comments: No comments yet

Post a comment

View More